Otsikko on suora lainaus eräältä koirapuistolaiselta kenet tapasimme Alin kanssa viime viikolla. Täti itse kertoi henkeen ja vereen olevansa koiraihminen, mutta harmitteli kovasti kuinka hän omisti cavalierin kun sen kanssa ei voi harrastaa muuta kuin näyttelyitä. Ihmeissäni tietysti kyselin että onko koiralla sairauksia tmv mikä harrastamisen estää. Ei ollut, vanhemmat ovat vain puhtaita näyttelykoiria niin koiran kanssa on kuulemma turha harrastaa mitään muuta koska siltä ei löydy kiinnostusta työskennellä. Tässä välissä juteltiin pitkästi siitä kuinka hienosti hänen koiransa oli näyttelyissä pärjännyt, ulkomaita myöten, samoin koko suku tuntui olevan yhtä valiota. Juttu siirtyi siinä sitten Aliin ja sen näyttelymenestykseen ja voi sitä ihmetykseen määrä kun mainitsin että Ali on leikattu. "Sehän on niin hieno ja lihaksikas, varmasti saisi hienoja pentuja", onhan se joo toki kivan näköinen, mitä nyt häntämutkaa ja pientäpurentavikaa löytyy eikä mitään terveystutkimuksia sen suuremmin ole tehty (=ties mitä kremppaa siitä vielä löytyy).
Kerroin siinä kuinka tuo kuitenkin on pallittomuudestaan huolimatta mitä mainioin harrastuskoira, käydään kuitenkin mätsäreissä, agilityssä ja tokossa, paimennuksesta haaveillaan ja luonnetesteihin sekä muihin kokeisiin ollaan menossa. Harrastukset luoteltuani tuli sitten kysymys "Tää on vissiin niitä käyttöpuolen brasseja?"-kysymys. Suoraan sanottu hämmennyin kysymyksestä, henkilö itse kun ei vielä kaiken lisäksi tuntunut millään tajuavan että kaikkia rotuja ei ole jaoteltu käyttis vs. näyttis menetelmällä, brasseissa etenkin kun voi pärjätä niin käyttö kuin näyttöpuolellakin. Puolisen tuntia tästä asiasta väänneettiin, ei tahtonut millään ymmärtää miksi harrastan koiran kanssa tavoitteellisesti kun siitä ei kuitenkaan mitään hyötyä jalostuksessa ole.
Lopulta päästiin jotakuinkin yhteisymmärykseen siitä koirien kanssa voi harrastaa, olkoot ne sitten käyttö tai näyttöjuttuja. Sain tädin jopa vähän innostumaan agilitystä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti