Joulu tuli, joulu meni

Meillä vieteltiin joulua varsin rauhallisissa merkeissä, miehekkeen kanssa käytiin vanhempieni luona syömässä ja saunomassa, Ali mukana. Rexi ja kissat sai jäädä kotiin visiitin lyhyyden vuoksi, mutta niille (kuin myös muille pikkueläimille) tarjottiin jouluateriat illalla. Joululahjaksi molemmat koirat sai pihvitikkuja, herkkuja ja muutaman nahkaluun sekä Alille palkkaleluksi häntäpallo (=tennispallo missä karvainen häntä ja vinku).



Lumesta ei edelleenkään mitään tietoa, tosin uudeksi vuodeksi näyttää ilma ainakin pakkasen puolelle laskevan ja jotain pientä lumisadettakin saattaa kuulemma olla havaittavissa. Ehkä se talvi sieltä jostain tulee. Rexikin on vissiin havainnut että ilman pientä läskikerrosta tulee vilu pihalla, en tajua miten se ihan oikeasti on aikasempina talvina pärjännyt ulkokoirana vielä kuitenkin tuotakin laihemmassa kunnossa...




Talvinen maisema, kuvat otettu tapaninpäivänä eli tuuli oli _KOVA_. Hyvä kon pipo pysys päässä vaikka kuvissa ilma näyttääkin kiva poutaiselta.

Kuvapläjäys tähän väliin

Ei mitään fiksua sanottavaa taaskaan niin laitellaas vaihteeksi kuvia.

Talven odottelua

Ei tule valkoista joulua meille :( Tänään satoi päivällä ohut kerros lunta ja vielä se tuolla maassa sinnittelee, mutta perjantaille ja lauantaille on luvattu sadetta joten kiitos hei tuolle ohuelle valkoiselle peitteelle. Ilma on muutenkin ollut niin onnettoman harmaa ja kolea ettei ulkonakaan tahdo mitään kuvia saada, Alilla on jatkuvasti niin kärsivä ilme että joku soittaa vielä eläinsuojelijat paikalle. Täytyy katsoa jos huomenna ehtisi valoisaan aikaan kotiin ja lunta olisi vielä edes hiukan maa ssa niin saisi hiukan kuvia tännekkin.

Kisujen kanssa ollaan nyt ulkoiltu aika paljon, vaikkakin säästä johtuen vain pieniä hetkiä kerrallaan. Ninja ei touhusta pahemmin välitä, mutta Aada viihtyy ulkona varsin hyvin etenkin nyt kun ostin pienemmän (XS-kokoisen) flexin eikä valjaat mene vinoon flexin vedosta johtuen. Ninjalla on tullut ihan kivasti jo lihaa luiden ympärille, enää ei kylki- tai lonkkaluut törrötä eikä koko kissa ole yhtä töyssyä ja kuoppaa. Ruokahalun suhteen Ninjis on myös hiukan rauhoittunut, enää ei ihan paniikissa ahmi ruokaansa vaan syö rauhallisesti kunnolla pureskellen - vaikka Aadakin olisi samalla kupilla.

Ompelukone toimii tällä hetkellä vähän niin ja näin (välillä kiukkuaa ja heittää alalnan sekaisin tai tekee todella rumaa tikkiä), mutta kun innostus iskee niin sille ei voi mitään. Tämän kertaisen käsityökimaran tuloksena yksi panta sekä toppatakki.



Niitit on vanhasta vyöstä ja niissä näkyy elämän merkkejä, mutta sehän luo vaan vähän lisää tunnelmaa.


Takki huonosti Alin päällä, oli vähän hv asenteella kun herätin kuvaa varten :D

Päälikangas huomionkeltaista työvaatekangasta, sisällä 200g vuorivanua + 80 grammaista tikkikangasta vuorena = lämmin on.

Takkiin mahtuu alle vielä esimerkiksi fleecehaalari niin saa kintutkin suojaan kovilla pakkasilla. Heijastimet unohdin omella tuohon takin takaosaan, niskasta ja rinnasta löytyy heijastintereet. Noh, heijastinliivin vedän kuitenkin tuohon päälle aina niin eipä se niin nuukaa.

No ei sitte.

Kameran johto on jossain teillä tietämättömillä joten kuvia paksusta Alista ja muusta hauskasta joudutte hetken odottelemaan kun tästä läppäristä ei muistikortinpaikkaa löydy.

Vihannesmössöä kokkailin toisenkin annoksen tuossa viikolla, tällä kertaa tuli vähän makeampi versio. Haju ei mikään mielyttävä (itseäni meinaan keitetyn kukkakaalin haju ällöttää aivan tajuttomasti), mutta Ali kaikkiruokaisena sitä vetelee tyytyväisenä naamaansa. Sörsselissä oli tällä kertaa:
- 1 reilu kilon kukkakaali
- 3 porkkanaa
- 3 omenaa
- purkki ananasta
- keittovihannespussi (purjot noukittu pois)
- 1 keitetty peruna

Perunan heitin joukkoon että imi vähän nestettä pois, oli muuten aivan velliä tuo mössö. Kukkakaalin, porkkana ja peruna keitettiin kattilassa ja sen jälkeen kaikki ainekset yleiskoneella soseeksi. Alikin on huomattavasti tyytyväisempi nykyään ruokailujen jälkeen kun masu tulee täyteen, eikä tarvitse enää vääntää surkeaa ilmettä naamalle ja jäädä seisomaan ruokakipon viereen.

Ruoan lisäksi tässä koetan keksiä jotain kivaa liikuntaa lenkkeilyn ja pallon perässä juoksemiseen. Nyt meillä on suunnitelmissa vetohommat! Siis ihan jotain rengasta/pulkkaa pienen painon kanssa että saa hiukan vastusta siihen tavalliseen tallusteluun. Vetovaljaat on parhaillaan työn alla, joustava liina pitäisi tilata ja sitä lunta tietenkin voisi sataa.

Kangastukku.comista tilasin viime viikolla reilu 80e kaikkea kivaa ja nyt olisi tarpeet Alin toppatakkiin sekä tavallisiin ja vetovaljaisiin. Nauhaa on kyllä niin paljon että siitä tulee vielä monet pannat/valjaat askarreltua. Kuvakin olisi missä näkyy mitä kaikkea hauskaa tulikaan tilattua, täytyy jostain vaan tosiaan kaivaa se johto esille...

Yksi vähemmän iloinen brasilialainen

Otsikolla tarkoitan siis Alin puunauspäivää, ei mitään sen suurempaa. Koiran valkoiset alueet alkoivat olla enemmän sinne harmaan/luonnonvalkoisen puoleen ja etenkin tassuissa oli jo kiva kestorusketus. Meillä on jo pidemmän aika ollut käytössä Hexocil desinfioiva shampoo, koira tulee valkoiseksi eikä ihokaan ärsyynny kuten meillä on monien testattujen aineiden kanssa käynyt.

Tämän kertaista pesutapahtumaa selvästi vähän helpotti se että oltiin saunan puolella ja aluksi sai ihan rauhassa lekotella lauteilla lämmöstä nauttimassa. Pesusta Ali ei juurikaan välitä, mutta seisoo silti paikoillaan, hyvinhyvinhyvin surkea ilme kasvoillaan tietenkin. Pesun lopuksi se kuitenkin tietää että kohta tulee se paras osuus - kuivattaminen. Että se rakastaa mönkiä ja vehkoa ja hinkata itseään pyyhkeeseen (ja mattoon, sohvaan jne...), lisäksi sillä iskee aina pesun jälkeen joku ihmeen virtapiikki.

Saunassa naatiskelemassa, melkein iski uni.

Asiasta kukkaruukkuun, Alilla (ja emännälläkin se ikuisuuslaihis, köhköh) alkaa laihis ihan toden teolla. Alilla on nyt jo kuukauden verran ollut pienennetty ruoka-annos liikunnan vähäisyyden vuoksi, mutta nyt kun itsellä alkaa pikkuhiljaa olla olo että ollaan taas elävien kirjoissa niin katsotaan jos saataisiin vähän jotain aikaseksi. Kasvismössöjä olen nyt askarrellut ihan sen vuoksi että tuolla koiralla on pohjaton mahalaukku, mutta nappula-annos on tällä hetkellä todella pieni. Sen lisäksi että saa iltaruoan kanssa mahan täytteenä kasvismössöä aletaan pitämään kerran-pari viikossa dieetti päivää eli pelkkää kasvismössöä, höystettynä kanamunalla ja raejuustolla.

Tänään tehdyssä satsissa on aineksina porkkanaa, kikkare jäävuorisalaattia, hieman paprikaa, valkosipulia, nokkosta ja n. ruokalusikallinen lohiöljyä. Mössöä tuli reilu litra ja pakastin sen 50g annoksissa, saa näppärästi aina yhden illan annoksen otettua sulamaan. Huomenna olisi tarkoitus kokata vielä joku toinen ei niin porkkanainen mössö, katsotan mitä aineksia kaupasta löytyy.

Ja Aliltahan löytyy painoa siis kevyet, hävettää myöntää, 12,5kg (säkä siinä 41-42cm). 2kg läskiä ainakin pois ja lihasta tilalle. Huomenissa koetan saada jonkunlaista seisotuskuvaa mikä vähän havannopillistaa tilannetta.


Kasvismössöstä herkullinen kuva, toivottavasti lohiöljyn haju tulee näytöstä läpi.

Loppuun vielä kuvapläjäys menneeltä kesältä sateisen joulukuun kunniaksi :)



Partioleiriltä josa vietimme viikon verran nukkuen teltassa yöt ja päivät lasten seurassa riekkuen. Ali osasi ottaa reissun myös lomailun kannalta, ympärillä juoksevat ja kiljuvat lapset eivät juuri koiran päiväunia haitanneet.

Pari agikuvaa kesältä, voi kun päästäisiin taas pian treenamaan...

Täällä Mynämäki, kuuleko maailma?

Tekniikka pelittää taas, eihän tässä olekkaan kuin kolmisen kuukautta oltu kirjoittamatta... Oma kone ei käynnisty ja vanhempien luona tulee enää sen verran vaan käväistyä ettei siinä juuri mitään blogitekstejä ehdi kirjoitella. Nyt on onneksi poikaystävän kone käytössä, mutta ei tämä mitään juhlaa ole paintin ja picasan kanssa säädellä kuvia.

Meille on myös tullut vähän perheenlisäystä, pieni kilpikonnanvärinen maatiaistyttö Ninja. Vielä ei ole ihan 100% varmaa jääkö meille, on meinaan ulkoa turvaan noukittu kisu ja on ainakin alkuunsa meillä kasvamassa. Tulevaisuus näyttää meneekö neiti takaisin löytäjien luo, mutta tällä hetkellä saa rauhassa olla Aadan seurassa oppimassa vähän elämää. Laihassa kunnossa vieläkin on ja karva heikkoa, mutta paranemaan päin jo. Oli löydettäessä siis todella laiha, kuivunut ja lisäksi kylmissään, nyt jo huomattavasti piristynyt siitä mitä oli tullessaan.



Alin kanssa treenaminen on nyt viimeisen kuukauden ollut omien sairastelujeni vuoksi tauolla, TSAUn pienryhmä jätettiin jo syksymmällä kun bussimatka Mynämäeltä Lietoon tuntui turhan pitkältä. MynSK on onnistunut hankkimaan itselleen osasen hallia talvitreeneihin (lämpöeristetty, mutta ei lämmitetty), ei siellä mitään kunnon agirataa voi tehdä, mutta tekniikkaa ja tokoa pääsee kuitenkin sisälle harjoittelemaan. Treenit on nyt talvitauolla, mutta jahka itse paranen niin päästään itsenäisesti harjoittelemaan. Kepit ja kontaktit sekä oma näppäryyteni on tämän talven tehotreeni, kahtoo sitten miten keväällä miten suunnitelmat toteutuivat...

Loppuun vielä kuva miehekkeen koirasta, 3 v. spk-mix uros Rexi. Ihan vaan siksi että itsellä on epätoivonen koulutusprojekti otuksen kanssa.