Tekniikka pelittää taas, eihän tässä olekkaan kuin kolmisen kuukautta oltu kirjoittamatta... Oma kone ei käynnisty ja vanhempien luona tulee enää sen verran vaan käväistyä ettei siinä juuri mitään blogitekstejä ehdi kirjoitella. Nyt on onneksi poikaystävän kone käytössä, mutta ei tämä mitään juhlaa ole paintin ja picasan kanssa säädellä kuvia.
Meille on myös tullut vähän perheenlisäystä, pieni kilpikonnanvärinen maatiaistyttö Ninja. Vielä ei ole ihan 100% varmaa jääkö meille, on meinaan ulkoa turvaan noukittu kisu ja on ainakin alkuunsa meillä kasvamassa. Tulevaisuus näyttää meneekö neiti takaisin löytäjien luo, mutta tällä hetkellä saa rauhassa olla Aadan seurassa oppimassa vähän elämää. Laihassa kunnossa vieläkin on ja karva heikkoa, mutta paranemaan päin jo. Oli löydettäessä siis todella laiha, kuivunut ja lisäksi kylmissään, nyt jo huomattavasti piristynyt siitä mitä oli tullessaan.
Alin kanssa treenaminen on nyt viimeisen kuukauden ollut omien sairastelujeni vuoksi tauolla, TSAUn pienryhmä jätettiin jo syksymmällä kun bussimatka Mynämäeltä Lietoon tuntui turhan pitkältä. MynSK on onnistunut hankkimaan itselleen osasen hallia talvitreeneihin (lämpöeristetty, mutta ei lämmitetty), ei siellä mitään kunnon agirataa voi tehdä, mutta tekniikkaa ja tokoa pääsee kuitenkin sisälle harjoittelemaan. Treenit on nyt talvitauolla, mutta jahka itse paranen niin päästään itsenäisesti harjoittelemaan. Kepit ja kontaktit sekä oma näppäryyteni on tämän talven tehotreeni, kahtoo sitten miten keväällä miten suunnitelmat toteutuivat...
Loppuun vielä kuva miehekkeen koirasta, 3 v. spk-mix uros Rexi. Ihan vaan siksi että itsellä on epätoivonen koulutusprojekti otuksen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti