Alin kanssa ollaan enempi vähempi aktiivisesti treenattu VERI juttuja, lähinnä kuntoa ja varmuutta kaukaakin vedestä hakemiseen sekä eripitusia/muotoisia jälkiä. Damin kanssa treenataan aina "virallisesti" eli tullaan ensin sivulle ja luvalla saa vasta lähteä hakemaan, tuodaan käteen asti eikä tapporavistella ja muilla leluilla saa sitten rieukkua. En tiedä onko se noiden lelujen eroa tajunnut vai onko se vaan jotain minun pieniä aivopierujani.
Viimeviikko oltiin Alin kanssa vähän liikenteessä eli partioleirillä. Vähän jännitti aluksi osaako se ollaankaan rauhoittua ja nukkua teltassa, mutta se oli joka ilta niin loppuun riehutettu että tyytyväisenä käpertyi nukkumaan. Ajatus kaverikoiratoimintaan lähtemisestä sai vain vahvistusta kun näki kuinka nätisti Ali osasi olla lasten kanssa ei välittänyt vaikka iso lauma äännekeitä olentoja hyökkäsi rapsuttelemaan. Jokunen viikko sitten oltiin (partion toimesta taaskin) iltatorilla eikä poika sanonut mitään vaikka kaksi konttausikäistä poikaa tuki pienen koiran hyvinhyvin tarkkaan. Tutkimukseen joutuivat niin korvat, tassut, nenä kuin tuo hassusti heiluva häntäkin. Yhtään ei haitannut vaikka sai pari turhan rajua taputusta taikka kun tahmaiset sormet jäivät vähän viiksikarvoisin kiinni.
Aada perhana päätti kasvaa ulos valjaistaan mitkä sillä on pennusta asti olleet (alla kuvassa). Sillä on tässä kevään/kesän aikana selkä venahtanut ihan älyttämästi ja nyt noista valjaista onkin tuo maharemmin ja kaulalenkin välissä oleva hihna jäänyt lyhyeksi. Noh sainpahan hyvän syyn tilata Vänttiseltä ihanaiset vaaleanpunaiset nahkavaljaat :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti